Tarvolan yhteisöllisyys elää vahvana - todisteena Tarvola Festarit

Markku Leppänen (vas.) pääsi näyttämään taitojaan sänkijalkapallossa, joka on Tarvola Festarien yksi ohjelmanumeroista.

Rauman kaupunki toteuttaa vuoden 2017 aikana raumalaisista asuinalueista juttusarjan, jossa ääneen pääsevät asukkaat. Viimevuotisessa yleisöäänestyksessä eniten ääniä saaneista asuinalueista toteutetaan artikkeli Rauma-lehteen, muut asuinaluejutut julkaistaan Rauma24-nettisivustolla.

Tarvola, tuo pieni kylä Rauman itäreunalla, on tarmoa täynnä. Sen nykyiset asukkaat nauttivat luonnon rauhasta kaupungin läheisyydessä. Uotilan, Nihattulan, Kollan ja Vasaraisten rajanaapuri on säilynyt hyvinkin maalaismaisena, mutta kaupunkiin ei ole pitkä matka.

Syyskuinen lauantai ja tarvolalainen peltomaisema. Voisi kuvitella, että pellolla kulkisi traktori ja leikkuupuimuri, mutta tällä kertaa siellä on jotain aivan muuta. Puinti on jo tehty, joten pellolla on mukava pelata sänkifutista. Ja on siellä suuri telttakin. Pakko mennä ottamaan selvää, mitä pellolla tapahtuu.

Kaunis tarvolalainen peltomaisema. Mikäs tässä on pelaillessa kyläläisten kesken.

-Täällä on Tarvola Festarit, Markku Leppänen huudahtaa ja avaa takkia sen verran, että alta paljastuu ”festaripaita”.

-Homma taisi lähteä liikkeelle ekan kerran viitisentoista vuotta sitten, kun pelasimme uudenvuodenaattona hankijalkapalloa ympäristön talojen väen kesken, Leppänen muistelee.

Talvet kun pakkaavat olemaan vaihtelevia, joku keksi sänkijalkapallon ja samalla ajankohta vaihtui syksyyn. Festarien päivämäärä on tärkeää yrittää ajoittaa siten, että puinti on ehditty tehdä. Muuten sänkifutis jäisi haaveeksi.

-Viitisen vuotta sitten syntyi nykymuotoinen Tarvola Festarit. Hommattiin kunnon teltta ja alkuun ruokia tuotiin nyyttäriperiaatteella. Sittemmin ollaan siirrytty pitopalveluun ja tällä kertaa pöytään on katettu lapskoussia, Leppänen kertoo.

Lapskoussi odotti teltassa sänkifutiksen pelaajia.

Kyläyhdistyksen vanhoissa Tarvola-teksteissä kerrotaan tarvolalaisesta yhteisöllisyydestä eri vuosikymmeninä. Siellä mainitaan 60-luvun kohdalla esimerkiksi puuseppä Heinonen ja hänen televisionsa, joka oli kylän ensimmäinen. Sitä kyläläiset kävivät porukalla ihmettelemässä.

Samaisessa dokumentissa väitetään 80-luvun kohdalla, että perinteinen seurustelu kyläläisten kesken loppui, kun tilalle tulivat televisiot lähes joka torppaan sekä videot ja tietokoneet, jotka alkoivat viedä ison osan vapaa-ajasta.

Siinä mielessä on äärimmäisen arvokasta, että tarvolalaiset ovat innostuneet luomaan uudenlaista yhteisöllisyyttä.

-Alkuun ympärillä oli ihan outoja naamoja, mutta festareilla ollaan aina illan mittaan tutustuttu. Ilman yhteistä tapahtumaa vain lähinaapurit olisivat tuttuja, 8 vuotta sitten Tarvolaan muuttanut Mikko Koistinen juttelee.

-On meillä tarvolalaisilla oma Whatsapp-ryhmäkin. Se on ollut oikein hyvä väline, kun festariakin on järjestetty. Joskus siellä vaihdetaan kuulumisia muuten vaan ja toisinaan eksytään happamillekin, Leppänen naurahtaa.

Tyylikäs festaripaita.

Markku Leppänen on päätynyt tarvolalaiseksi viitisentoista vuotta sitten.

-Appiukko on kotoisin täältä. Tosin katsoimme muualtakin tontteja, mutta Tarvolassa kiehtoi se, että ollaan maalla, mutta kuitenkin lähellä kaupunkia. Sen puoleen mukava ratkaisu. Kyllä ihmisen on metsässä kiva elää!

Varsinkin kun Markku Leppäsen harrastuksiin kuuluu metsästys.

-150 metriä talolta veks, niin voin harrastaa. Naapuritkin ovat tyytyväisiä, kun saavat silloin tällöin kutsun syömään.

Historiankirjoista käy ilmi, että Tarvolassa on metsästyksellä ollut taloudellista arvoa 1940- ja 50-luvuilla. Kertovat myös, että alueella on harrastettu jopa ravikilpailuja, esimerkiksi Tarvolanjärvellä Saaren ympäriajoja talvisin.

-Me nykyiset tarvolalaiset emme taida kovin paljon tietää alueen historiasta. Jos nykyisyyteen saisi yhden toiveen esittää, haluaisimme Kourulantielle pyörätien, Mikko Koistinen sanoo napakasti.

Markku Leppänen nyökyttelee vieressä.

-Se on ainut asia mitä olemme tänne toivoneet. Liikenne on aikamoista eikä nopeusrajoituksen laskeminen 60:sta 50:een auttanut lainkaan. Varsinkin talvella huolestuttaa lasten kannalta. Kunhan pyörätie tulisi kuntoon, olisivat asiat täällä Tarvolassa todella hyvin.