Syvärauman historia sitouttaa alueen asukkaita

Rauman kaupunki toteuttaa vuoden 2017 aikana raumalaisista asuinalueista juttusarjan, jossa ääneen pääsevät asukkaat. Viimevuotisessa yleisöäänestyksessä eniten ääniä saaneista asuinalueista toteutetaan artikkeli Rauma-lehteen, muut asuinaluejutut julkaistaan Rauma24-nettisivustolla.

Tämä tarina Syväraumasta on julkaistu Rauma-lehden kevään 2017 numerossa, joka on luettavissa näköislehtenä tästä.

Markku Toivosella on tallessa iltapäivälehden lööppi koskien väkivaltarikosta Syvärauman sillalla. (Kuvat: Juha Sinisalo)

Syvärauma – joskus joidenkin puheissa Suruhampton – saa kunnian olla Rauman asuinaluejuttusarjassa ensimmäisenä. Syvärauma oli yksi eniten ääniä saaneista Rauman kaupungin viimevuotisessa yleisöäänestyksessä, jossa kysyttiin, mistä asuinalueista raumalaiset haluaisivat lukea.

Ei ihme, että juuri Syvärauma nousi äänestyksen kärkipaikoille. Syväraumalla on mielenkiintoinen historia, josta on tehty jopa kirja (Syvärauma sydämessäni, Helkelä–Niemi, 2014).

Markku Toivonen lukeutuu syväraumalaisiin, joilla on paljon alueen historiatietoa sekä päässä että paperilla.

-Olen syntynyt Syväraumassa Purjehtijankadulla. Tai en nyt sentään kadulla, mutta sen varrella kuitenkin, Toivonen jaarittelee.

Hän on asunut vuosien saatossa eri taloissa Syväraumassa, mutta päätynyt lopulta takaisin syntymäkotiinsa. Siellä on hyvä olla.

Markku Toivonen viihtyy synnyinseudullaan Syväraumassa. Meri on hänelle tärkeä.

Nyt hän istuu Koivusten kaffepöydässä Ainonkadulla. On aika porukalla puhua syväraumalaisuudesta. Siihen Koivusista, Sannasta ja Jannesta, saa hyvät kaverit. Sanna on syntyperäinen syväraumalainen, joka on asunut samalla tontilla kolmessa eri talossa. Sukujuuret ovat syvällä syväraumalaisuudessa.

Janne on tullut syväraumalaiseksi Sannan kautta, mutta historiasta löytyy mielenkiintoista tietoa: Jannen isoäidin isä on Juho Koivula, Syvärauman koulun perustaja, jota Syvärauman keisariksikin aikoinaan on kutsuttu. Ja nyt Koivuset itse asuvat koulun naapurissa.

Sanna ja Janne Koivunen asuvat Ainonkadulla. Pariskunnalla on vahva side syväraumalaisuuteen.

Koti on muutakin kuin asunto

Vahvat syväraumalaisuuden juuret näkyvät vielä nykyaikanakin. Vaikka sukupolvet ovat vaihtuneet, monet syväraumalaiset tuntevat edelleen toisensa ja toistensa historian. Kuten Koivusten asuinpaikalla, monilla muillakin Syvärauman suurehkoilla tonteilla on monivaiheinen historia, joka sitouttaa nykyisiäkin asukkaita.

-Kyllähän se niin on, että parhaimmillaan koti on paljon muutakin kuin asunto. Historia sitouttaa ja se luo tunteita muuallekin kuin rakennuksen seinien sisälle. Syväraumassa elää tietynlainen yhteisöllisyys edelleen, Janne Koivunen luonnehtii.

Oman leimansa syväraumalaisuuteen tuo meren läheisyys. Tuskin muualta Suomesta löytyy koulua, jonka kivijalkaa meri silloin tällöin kastelee.

Meri on syväraumalaisille edelleen tärkeä, mutta Markku Toivonen Purjehtijankadun miehenä on huomannut vuosien saatossa suuren muutoksen: saaressa käymisen kulttuuri on hiipunut.

-Ennen mentiin saareen kaffetta keittämään. Sitä ei ole enää. Vielä 80-luvulla oli juhannuksenakin melkoiset telttameiningit saaressa. Siellä oli etenkin syväraumalaisia, mutta toki muitakin. Sitä kulttuuria ei valitettavasti enää ole.

Vielä 80-luvulla oli juhannuksenakin melkoiset telttameiningit saaressa. Siellä oli etenkin syväraumalaisia, mutta toki muitakin. Sitä kulttuuria ei valitettavasti enää ole.

Syvärauman arvostus on kasvanut

Syvärauman historiaan mahtuu paljon aktiivista yrittämistä. Aikoinaan Syväraumassa toimi monia kauppoja ja monen alan yrittäjiä. Valmistettiin paattien keskimoottoreita, oli puusepän tehdasta ja jääkiekkomailojakin on tehty. Syväraumassa oli jopa oma putka, jonka isäntänä toimi keisari Koivula.

Ja onhan Syväraumassa tehty aikoinaan melkoisesti myös pirtukauppaa.

-Ei tehdä enää, mutta kyllä vielä 80-luvulla sai omatekoista ja salakuljetettua, Toivonen tietää.

Palvelut ovat sittemmin vähentyneet ja se hieman harmittaa syväraumalaisia.

-Joitain ihmisiä tuntuu kiukuttavan, että palveluja on poistunut, mutta se on nykyaikaa. Nykyään jokaisella on auto, ja parhailla kolme, Toivonen tokaisee.

-Onneksi Raumalla kaikki palvelut ovat lähellä. Syvärauma on viihtyisä ja rauhallinen asuinalue, josta on hyvät liikenneyhteydet. Linja-autokin kulkee, mutta ei valitettavasti silloin kun minulle ja Markulle olisi sille käyttöä, eli perjantai-iltaisin, Janne Koivunen naurahtaa.

Liikenneyhteyksistä puheen ollen: montako kertaa olette kironneet junaa Syväraumankadun tasoristeyksessä?

-Liian usein. Se on jotain aivan mahdotonta, Koivunen huokaa.

Palveluja tai ei, niin Syvärauman arvostus on kasvanut vuosien saatossa kohisten. Mutta miten se nimi? Kutsutteko itse Syväraumaa Suruhamptoniksi?

-Ei kutsuta. Nimeä on käytetty muutama vuosikymmen sitten, mutta eipä sitä enää juurikaan kuule. Kai se on jonkun väännös Ison-Britannian satamakaupunki Southamptonista, Syvärauman historiaa runsaasti tutkinut Markku Toivonen sanoo.

Nimeä on käytetty muutama vuosikymmen sitten, mutta eipä sitä enää juurikaan kuule. Kai se on jonkun väännös Ison-Britannian satamakaupunki Southamptonista.

Syvärauma-faktaa:

  • asukkaita reilut 900 (Lahdenkadun läntinen puoli)
  • kortteleita noin 30 ja tontteja noin 150 kpl
  • rakennuksia noin 300 (karkea arvio)
  • pinta-ala noin 50 ha

Lähde: kaupungin rekisteri