Asiakkaat yksimielisiä: "KaffeBar on kahviloista paras!"

KaffeBarin ovi käy tiuhaan. Riitta Tilander ja Mervi Lehto viettävät aikaa ikkunapöydässä. He kertovat olevansa kahvilan vakioasiakkaita ja käyvänsä KaffeBarissa useimmiten yhdessä.

– Mutta jos ei toinen pääse, niin toinen tulee, he nauravat.

– Kahvila on aivan ihana, yliveto! he lisäävät ja sanovat peukuttavansa kahvilan julkaisuja säännöllisesti myös Facebookissa.

Raumalaiset ystävykset pitävät etenkin KaffeBarin tunnelmasta, joka on heidän mielestään suurelta osin hymyileväisen henkilökunnan ansiota.

– Ihmiset täällä ovat todella suloisia ja persoonallisia, Mervi Lehto sanoo.

Molemmat naiset ovat nauttineet KaffeBarin hengestä ja mauista paikan avautumisesta eli heinäkuusta 2015 alkaen. He sanovat esittelevänsä KaffeBarin mielellään myös ystävilleen, sukulaisilleen ja tuttavilleen, kun heitä on käymässä Raumalla.

Paikkaa on mukava suositella, koska syötävistä ja juotavista tuntuu löytyvän mieluista tilattavaa jokaiselle.

– Kerran meitä oli suuri naislauma, ja osa kyseli alkoholia. Minä vastasin, että KaffeBarissa on hyllyt täynnä alkoholia, Lehto muistelee.

– Lapsenlapset puolestaan vetivät munkkeja antaumuksella, Tilander lisää.

Munkit eivät maistu ainoastaan Tilanderin lapsenlapsille vaan yhtälailla itsellekin.

– Yleensä mietitään, että otetaanko salaatit vai munkkikahvit – ja päädytään ottamaan molemmat, naiset nauravat.

Mervi Lehto kertoo vielä, että kerran hän toi KaffeBariin 80–90-vuotiaita entisiä työkavereitaan. Vanhukset sanoivat ovella, etteivät pääsisi nousemaan kahvilan portaita ylös. Siihen Lehto sanoo vastanneensa:

– Ei tarvitsekaan nousta, koska menemme sisälle takakautta.

Muutkin KaffeBarissa tavatut ihmiset tuntuvat ajattelevan, että paikka sopii kaikille. Kabinetissa lounassalaattia nauttivan Otto Leivon sanoin:

– Tunnelma on maanläheinen; täällä ei tunnu siltä, että pitäisi menestyä taloudellisesti, jotta voi tulla. Itse käyn KaffeBarissa viikoittain tai aina silloin, kun minulla on varaa salaattiin.

– Mielestäni tunnelma on lämmin, KaffeBar kutsuu minua Rauman paikoista eniten luokseen, Leivoa vastapäätä istuva Anssi Vaarola lisää.

Vaarolalta ja Leivolta kehuja saavat myös KaffeBarin henkilökunta ja laajentuneet tilat.

– Henkilökunta on iloista ja asiakkaat otetaan sydämellisesti vastaan. Minulle on myös tärkeää, että saan halutessani olla omassa rauhassa. Täällä on kabinetti, jos haluan vetäytyä ja olla piilossa, Otto Leivo sanoo.

Miehet ovat käyneet KaffeBarissa vain päiväsaikaan – ja yllättyivät, kun huomasivat hiljattain, että paikka on auki myös iltaisin, arkena puoli yhdeksään saakka.

– Vanhaa Raumaa pitää elävöittää ja sitä elävöitetään niin, että liikkeet pidetään auki illalla. Ilmeisesti KaffeBar on edelläkävijöitä, Leivo lisää.

Hän innostuu ajatuksesta, että pääsisi ensi kesänä kuulemaan live-musiikkia KaffeBarin takapihalla.

– Esityksiä ei ole koskaan liikaa. Ja olen huomannut, että ihmiset keskittyvät musiikkiin paremmin ulkotilassa.

Arja Jäspi Laitilasta oli käynyt KaffeBarissa kerran aiemminkin ja halusi nyt esitellä paikan tyttärelleen, Lotta Laaksoselle.

Laskiaispullat kermavaahdolla ja kinuskilla oli juuri syöty, ja kaksikko oli parahiksi juttelemassa KaffeBarista:

– Kahvilan sisustus on kaunis ja ekologinen, itse pidän vanhoista huonekaluista, Arja Jäspi aloittaa.

– Kupit, kipot ja tarjottimet ovat keskenään erilaisia, mikä mielestäni tekee paikasta kodikkaan, KaffeBarissa ensimmäistä kertaa käymässä oleva Lotta Laaksonen jatkaa.

Hän lisää, että aikoo ehdottomasti tulla uudestaan.

Jäspi ja Laaksonen viihtyvät KaffeBarissa myös siksi, että paikka on riittävän tilava. Kahvilan pöytien välissä mahtuu kulkemaan vapaasti, törmäilemättä muihin asiakkaisiin.

Lisäksi äiti ja tytär pitävät KaffeBarin äänimaailmasta.

– Täällä on hyvä akustiikka. Jossain kahviloissa ääni kiertää ja meteli on niin kova, että juttelukaverin äänen kuuleminen on vaikeaa. Minulle on merkittävää, että KaffeBarin äänimaailma on rauhallinen, Arja Jäspi kuittaa.

Siskokset Seija ja Sinikka Palonen käyvät Kaffebarissa viikoittain. He istuskelevat kahvilassa mielellään pitkiä aikoja, sanojensa mukaan kaikenmaailman asioista jutellen.

Samalla he nauttivat useimmiten kuumia juomia, toinen haudutettua teetä ja toinen lattea.

– Aika menee täällä todella nopeasti, Seija Palonen sanoo.

Hän jatkaa, että KaffeBar on oman ystäväpiirin suosiossa, joten kahvilassa kohtaa usein tuttuja.

– Nautin tosin paikan tunnelmasta myös yksin ollessani. KaffeBarissa on sopivasti hälinää, ja täällä minusta tuntuu kuin olisin Keski-Euroopassa, hän jatkaa.

Itse asiassa sisaruksilla on Kaffebarista sanottavanaan pelkkää hyvää. He muistelevat viime kesää, erityisesti sitä päivää, jolloin olivat kuuntelemassa trubaduuria kahvilan takapihalla. Paloset esittävät myös toiveen:

– Ensi kesänä olisi ihanaa kuulla selloryhmän soittoa.

Martina Michalkovan päivä on siinä mielessä erityinen, että hän on päässyt tulemaan KaffeBariin lastensa ja ystävänsä kanssa.

– Yleensä poika nukkuu vaunuissa tähän aikaan päivästä. Koska hän nyt oli hereillä, päätimme tulla sisälle.

Michalkova sanoo viettävänsä mielellään aikaa kahviloissa. KaffeBarissa hän kävi ensimmäistä kertaa viime kesänä, jolloin hän nautti päivästä kahvilan takapihalla.

– Kotona Slovakiassa olemme tottuneet istuskelemaan terasseilla, joten pidän ulkona olemisesta myös Suomen kesissä.

KaffeBarissa Michalkovalta kiitosta saavat erityisesti ilmapiiri, henkilökunta sekä kakut ja leivät.

– Raumalla on monta tosi kivaa kahvilaa, joista tämä on kuitenkin paras, hän päättää.