Eevat toteuttivat pitkäaikaisen unelmansa Nummella, myös ystävät löysivät kotinsa samalta alueelta

Eevat asuttavat unelmiensa taloa, unelmiensa asuinalueella Nummella.

Rauman kaupunki toteuttaa vuoden 2017 aikana raumalaisista asuinalueista juttusarjan, jossa ääneen pääsevät asukkaat. Viimevuotisessa yleisöäänestyksessä eniten ääniä saaneista asuinalueista toteutetaan artikkeli Rauma-lehteen, muut asuinaluejutut julkaistaan Rauma24-nettisivustolla.

Elokuun ilta-aurinko hellii Raumaa, Tiina ja Marko Eeva nauttivat lämpimästä kesäillasta kotitalonsa terassilla lasten leikkiessä pihapiirissä. Ollaan vain kivenheiton päässä Rauman torilta, mutta keskustan äänet eivät pihalle asti kanna.

- Juuri tämä tekee Nummesta kivan asuinalueen. Täältä on lyhyt matka asioille keskustaan, mutta samalla täällä on kuitenkin täydellinen oma rauha. Olemme asuneet muutamalla eri asuinalueella ja Nummi on ensimmäinen paikka, johon olemme täysin kotiutuneet, Marko Eeva kertoo.

Eevat ovat asuneet Nummella vajaat kaksi vuotta, mutta haaveissa kodin sijoittaminen kyseiselle asuinalueelle on ollut jo vuosia.

- Kävimme katsomassa Nummella useampaakin taloa, mutta tämä oli ensimmäinen joka todella pysäytti. Voisi sanoa, että tämä on käytännössä uniikki yksilö, Tiina Eeva sanoo.

- Haaveena tämä on ollut jo siitä lähtien, kun olemme alkaneet etsiä yhteistä kotia. Kävimme usein ajelemassa autolla Nummen läpi ja ihastelemassa tätä miljöötä. Olen käynyt joskus jopa lenkkeilemässä täällä niin, että olen tullut kauempaa autolla, jättänyt sen parkkiin ja lenkkeilyt ympäri Nummea.

Vanha meijerirakennus Isokadun varrella toimii nykyisin monitoimitilana yrityksille.

Unelman toteutuminen otti aikansa, kunnes vanhan meijerin takaa Alinenkadulta löytyi täydellinen luotsi Kaarlo Ruoholan  vuonna 1923 rakennettuma talo.

- Tiina juuri tuossa yhtenä päivänä muistutti, että silloin kun lapsemme olivat aivan pieniä, niin kävimme rattaiden kanssa kävelyllä täällä ja ohittaessamme juuri tämän kyseisen talon, hän sanoi, että tuossa olisi täydellinen koti meille, mutta tuollaiset talot menevät varmasti suvussa aina seuraavalle sukupolvelle, Marko naurahtaa.

Vanhat talot ovat persoonallisia ja niistä huokuu omalla tavallaan sellainen eletty elämä ja aika, johon Eevat ovat aina olleet ihastuneita.

- Arvostamme vanhoja taloja ja haluamme huomioida sen myös sisustuksessamme. Vanhoissa taloissa ja tavaroissa on sellainen tietynlainen oma henki, Tiina kertoo.

- Tottakai vanhat talot vaativat jatkuvaa ylläpitoa ja kunnostusta, mutta mitä enemmän tässä on tehty pientä remonttia, niin sitä enemmän ja enemmän se muodostuu omaksi kodiksi, Marko lisää.

Tiina muistelee viettäneensä lapsuudessaan paljon aikaa Nummen kaduilla ja pihoilla.

- Isäni on kotoisin Nummelta ja isovanhempani ovat asuneet täällä, joten olen päässyt lapsena nauttimaan tämän alueen hienouksista. Nuorena jo puhuin, että olisi kiva jonain päivänä päästä muuttamaan juuri tänne.

Vesitornista avautuu komeat näkymät kaupungin ylle, osa Nummea etualalla. Oikealla muun muassa valkoinen vanha meijerirakennus.

Isältään ja isoisältään Tiina on kuullut paljon juttuja Nummesta.

- Taatani kertoi juttuja Nummesta, kuinka mistäkin kohtaa on ajettu hevosrattailla ja tämä on ollut silloin maaseutua, vaikka nykyään ollaan käytännössä aivan ydinkeskustassa Vanhan Rauman kupeessa.

- Isäni taas muistaa edelleen hyvin kuka on asunut missäkin talossa ja missä päin on käyty kenenkin pihasaunojen lauteilla ottamassa löylyä silloin aikoinaan. Ulkonäöllisesti en usko, että Nummi on vuosien varrella kauheasti muuttunut, vaan tämä on säilynyt omalla hienolla tavallaan hyvin pitkälti alkuperäisenä.

Eevat kertovat, että Nummella asuu edelleen jonkin verran alueen alkuperäisiä asukkaita, mutta jonkinlaista sukupolven vaihdosta on ollut havaittavissa.

Nummella sijaitseva Rauman Partiotalo on Suomen ensimmäisiä pelkästään partiotoimintaa varten suunniteltuja rakennuksia.

Lapsiperheelle Nummi on osoittautunut onnenpotkuksi, Eevojen yhdeksänvuotialle kolmosille löytyy runsaasti kavereita naapurustosta.

- Nummella on hyvä leikkipuisto ja siitä sen huomaa ehkä parhaiten, että tässä viimeisen vuoden aikana alueelle on muuttanut paljon perheitä, joilla on saman ikäisiä lapsia kuin meillä. On hienoa, että lapset pystyvät liikkumaan turvallisesti pihasta toiseen ja löytämään aina uusia leikkikavereita, Marko iloitsee.

- Lapsemme käyvät koulua Rauman Normaalikoulussa, joten koulutiellekään ei tule paljoa matkaa.

Myös naapuruston aikuiset ovat tekemisissä toistensa kanssa.

- Tässä saa hyvin juttua aikaiseksi naapurien kanssa ja siihen voi aina luottaa, että jos joku lähtee pidemmälle reissulle, niin naapurit varmasti huolehtivat, että kaikki on reissaajan pihapiirissä kunnossa, Marko sanoo.
 

Ystäväperhe löysi Nummelta kodin Eevojen suosituksesta

Unelmiensa kotiin muuttaneet Eevat houkuttelivat Nummelle myös uusia asukkaita, sillä heidän ulkomailta Raumalle palannut ystäväpariskuntansa etsi omaa kotia ja Eevat olivat heti valmiita suosittelemaan Nummea. Ystäväpariskunta otti neuvosta kiinni eikä aikaakaan kun Antti Lehdon ja Salla Rohiolan perhe jo asutti Aarningonkatua.

- Lähdimme Raumalta 15 vuotta sitten töiden perässä maailmalle kierrokselle, joka käsitti Helsingin, Uruguayn, Arabiemiraatit sekä niitä ennen opiskeluiden aikaiset kodit Porissa ja Joensuussa. Kun lähdimme suunnittelemaan seuraavaa paikkaa, niin Raumalle paluu nousi siinä vaiheessa esiin ehkä hieman yllättäenkin, Antti Lehto kertoo.

- Tietyllä tapaa kaipasimme sellaista helppoutta, että oli sujuvaa suunnitella lasten harrastukset, koulut ja liikkuminen paikasta toiseen. Nyt kun olemme hetken taas asuneet Raumalla, niin nyt emme lähtisi täältä enää mihinkään muualle Suomeen, Salla Rohiola lisää.

Antti Lehto ja Salla Rohiola lapsineen osaavat arvostaa omaa rauhaa, vehreää asuinympäristöä ja lyhyitä etäisyyksiä. Heidän mukaansa Nummi tarjoaa kaikkea tätä ainutlaatuisella tavalla.

He kertovat, että Rauma on juuri sopivan kokoinen paikka ja kaupungista löytyy kaikki se, mitä he kaipaavat. Muuttosuunnitelmien tullessa eteen Nummi nousi yhdeksi vaihtoehdoksi Eevojen suosituksesta.

- Ainoat asiat mitkä meillä oli vaatimuksina oli, että kotoa täytyy päästä liikkumaan helposti kävellen tai polkupyörän kanssa keskustaan. Esimerkiksi Arabiemiraateissa piti aina liikkua paikasta toiseen autolla, jopa puisto- ja koulumatkat kuljettiin autolla. Tai jos halusi lähteä kävelylle, niin siinäkin tapauksessa piti ensin siirtyä autolla paikkaan jossa pääsee kävelemään, Antti pyörittelee päätään.

- Nummelta löytyy lapsille hyvä puisto ja paljon leikkikavereita. Lapset voivat mennä ja tulla oman mielensä mukaan, usein meilläkin ovikello soi kun lapsia haetaan leikkimään. Kaikesta tästä tulee tietyllä tapaa oma lapsuus mieleen ja sellainen vapaus on mahdollisuus, joka on hienoa tarjota omille lapsilleenkin.

Antti kiittelee, että Nummen alueelle on jätetty hyvissä määrin myös luonnon kasvillisuutta.

- Onhan se hienoa, että kun istumme keittiössä voimme ihailla ulkona olevaa luonnon metsikköä, jota tällä alueella on säästetty kiitettävästi. Se on sellainen asia, jota osaa arvostaa ehkä vasta sitten, kun on tosiaan nähnyt jotain täysin päinvastaista.

Aarningonkadun päässä, mäen päällä komeilee Rauman vesitorni. Kadun varrella sijaitsee myös viihtyisä leikkipuisto.

Aarningonkadulta löytyy yhteisöllisyyttä ja perinteitä. Antti kertoo, että kadun kaikkien talojen orapihlaja-aidat on leikattava vuosittain aina juhannusviikolla.

- Se on kuulemma sellainen perinne, että kaikki aina tarkkailevat, että kuka aloittaa leikkuuhommat ensimmäisenä ja sen jälkeen on muidenkin aloitettava oma projektinsa.

Tähän liittyen Antille herää ajatus.

- Voisi olla ihan fiksua, että esimerkiksi Aarningonkadulla tai vaikka koko Nummella olisi oma ryhmänsä vaikkapa nyt Facebookissa ja jokainen satsaisi muutaman euron yhteiseen hyvään ja hankittaisiin yhteisiä puutarhakoneita ja vastaavia työkaluja. Niitä jokainen voisi sitten omalla vuorollaan käyttää.

- Esimerkiksi juuri tuo aitojen leikkaaminen, jokainen leikkaa kerran tai maksimissaan kaksi kertaa vuodessa aitansa, joten miksi ei voisi olla yhteistä konetta vaikkapa ihan vain muutaman naapurin kesken.

Kaiken kaikkiaan Nummi on tehnyt Lehto-Rohiolan perheeseen suuren vaikutuksen, koti on löytynyt vuosien kiertämisen jälkeen Nummelta.

- Täytyy sanoa, että Nummi yllätti meidät positiivisesti. Jos tekisimme nyt paluuta Raumalle, kun on tämän paikan ainutlaatuisen kokenut, niin Nummi olisi ainoa potentiaalinen vaihtoehto, Salla ja Antti sanovat yhteen ääneen.
 

Nummi

  • Sijainti 0,5 km torilta
  • 19 korttelia, 176 tonttia
  • Pinta-ala n. 15 ha
  • Kaava pääosin vuodelta 1953
  • Noin 440 asukasta
  • Museovirasto on vuonna 2009 määritellyt Nummen asuinalueen yhdessä viereisen Onnelan asuinalueen ja kaupungin pohjoisosassa sijaitsevien III kaupunginosan ja Asevelikylän kanssa valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.